"TARINOITA MAAILMOJEN LAIDALTA

on sarja Kimalteen lukijoiden omia kokemuksia, kertomuksia ja tiukkaa pohdintaa: koska jokaisen tarina on erilainen, on jokainen ansainnut saada äänensä kuuluviin".

Tästä eteenpäin Kimalteessa on siis tasaisin väliajoin luettavissa erilainen tarina erilaiselta ihmiseltä. Tehdään yhdessä historiaa, ja laitetaan näppikset laulamaan!

Pysykäähän siis mukana, kohta lähtee!

Mulla oli siihen aikaan vielä normaaleja harrastuksia ja kavereita, mut mun mielestä ne jotka veti huumeita ja biletti, oli paljon siistimpiä tyyppejä, joten aloin hengata niiden kanssa vetäen kamaa ja tuntien vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pääsin läpi yläasteen ja ammattikoulun, mutta siinä vaiheessa kaman vetäminen alkoi olla jo lähes...

Kolme vuotta olin intensiivisesti käynyt terapiaa. Shokkiaika oli ohi, suru oli tullut tilalle, itkin paljon, aina kun näin tyttöjä, naisia, lapsia ja aina kun ajattelin miten minulle oli tapahtunut. Velloin kaikissa hirvittävässä tarinoissa.

Joo, 9 kuukautta on kulunut siitä, kun meikäläistä kannettiin pihalta sänkyyn ja käskettiin syödä, käydä pesulla ja levätä.

Tuo masennus on ollut osa elämääni jo teini-iästä asti, ja oli myöskin varmaan yksi syy siihen, että päihteet alkoivat maistua jo nuoresta pitäen. Niillä sai turrutettua itsensä ja tunsi kuuluvansa porukkaan.

Silleen hyvään aikaan sattui Metta pyytään mua kirjoittaan jotain, kun mulla oli reilu 2 kk sit taas kunnon romahdus. Mietin aluks, että mitä mulla on annettavaa, kun ei mulla oo vielä motivaatio kohdalla lopettaa päihteitä. Mut mä oon siinä vaiheessa, että löysin motivaation ottaa mun elämän takasin niiltä. Ei se ollu ongelma, että mies vetää...

TML 1. HUUME

29.08.2021

Niin lyhyt sana, joka merkitsee monelle jotakin tai sitten ei mitään, ainakaan relatiivia.

Haluatko omankin tekstisi Kimalteeseen, tähän muiden hienojen tarinoiden rinnalle? Täytä siis tietosi alla näkyvään lomakkeeseen, niin saadaan homma liikkeelle!